Yhteiskunnan odotusten uhreja

 

Maailmassa, jossa elämme ulkonäköpaineet koskettavat lähes meistä jokaista jossain vaiheessa elämää jollain tavalla. Jatkuvasti saatavilla oleva sosiaalinen media, mainokset ja kulttuuri luovat jokainen omalta osaltaan edelleen varsin kapeaa kuvaa siitä, millaisilta meidän tulisi näyttää. Nykyisessä maailmassa arvostuksen saaminen on valitettavasti myös varsin ulkonäkösidonnainen asia. Ulkoiset seikat määrittävät hämmentävän paljon saamaamme kohtelua ja yhteiskunnallisen aseman saavuttamista. Ulkonäköpaineet eivät koske vain vammattomia, ne koskettavat myös kehitysvammaisia. Kehitysvammaiset voivat olla ihan yhtä tietoisia ympäristön asettamista kauneusihanteista ja odotuksista, kuin kuka tahansa muukin meistä. Kehitysvammaiset nuoret siis kokevat ulkonäköpaineita todennäköisesti samoista syistä ja samoilla tavoin, kuin vammattomatkin.

Kehitysvammaisten kokemalla ulkonäköpaineella saattaa olla taustallaan vielä tuplamoottori; he kohtaavat kaikkia meitäkin koskettavat sosiaalisen median ja kulttuurin luomat ulkonäköpaineet. Samalla kaupan päälle paineita luo yhteiskunnan asettamat stigmat, asenteet ja stereotypiat vammaisuudesta. Jo pelkästään edellä mainittujen yhteiskunnallisten syiden vuoksi, kehitysvammaisuus voi todella olla melko raskas diagnoosi kantaa. Jokainen meistä voi pohtia miltä tuntuisi, jos ulkonäkösi ja ulkoiset ominaisuutesi aiheuttaisi ihmisissä useimmiten pelkoa, inhoa tai sääliä. Ulkonäkösi perusteella tarjoilija ravintolassa voisi todeta, että et ole “oikea” asiakas ja pyytäisi poistumaan, kuten edellisessä postauksessa kerrotaan esimerkkinä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto* kertoo sivuillaan, että usein poikkeavuus ja erilaisuus ovat todennäköisimmät syyt kiusaamiselle. Tältä kantilta katsottuna tarkoittaa melko epäreiluja lähtökohtia esimerkiksi kehitysvammaiselle nuorelle, hyvin todennäköisesti hän tulee kiusatuksi ihan vain ulkoisen olemuksensa vuoksi. Kiusatuksi tuleminen on nuorelle vakava kehityksellinen riski ja psyykkistä hyvinvointia horjuttava asia. Kehitysvammaisella nuorella voi elämässään olla usein monia sellaisia asioita, jotka lisäävät riskiä sairastua mielenterveyden häiriöön ja samalla joskus mielenterveyttä suojaavia asioita voi vastaavasti olla vain vähän. ** Tämän sekoitussuhteen huomioon ottaen kiusaamisella voi kertaluonteisenakin tapahtumana olla kauaskantoiset jäljet. Jo pelkästään poikkeavan ulkonäön vuoksi kiusaaminen on melko varmasti toistuvaa ja jatkuvaa, joskus läpi elämän.

                                                 

Useinkaan kehitysvammainen nuori ei voi olla vertailematta itseään muihin. Heidän kohdallaan vertailu on myös raadollisempaa, koska heidän kaltaisiaan näkyy medioissa verrattain harvoin ja vielä harvemmin positiivisessa valossa. 

Olisi hienoa joskus elää monimuotoisessa yhteiskunnassa, jossa jokainen saisi olla oma itsensä. Muistetaan, että kehitysvammaiset voivat tuntea samoja tunteita ja epävarmuuksia, kuin kuka tahansa muukin. Raskaiden yhteiskunnan stigmojen ja asenteiden poistaminen ja muokkaaminen kehitysvammaisuuden ympäriltä on ihan meidän jokaisen muutettavissa. 

-Henna L-

Mannerheimin lastensuojeluliitto.                                                            https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/kuka-kiusaa-keta-kiusataan/

Mielenterveystalo. Viitattu 26.10.2024.                               
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/kehitysvammaisuus-ja-mielenterveyshairiot

 Kuvat: Flickr