Maailmassa, jossa elämme ulkonäköpaineet koskettavat lähes
meistä jokaista jossain vaiheessa elämää jollain tavalla. Jatkuvasti
saatavilla oleva sosiaalinen media, mainokset ja kulttuuri luovat jokainen
omalta osaltaan edelleen varsin kapeaa kuvaa siitä, millaisilta meidän tulisi
näyttää. Nykyisessä maailmassa arvostuksen saaminen on valitettavasti myös
varsin ulkonäkösidonnainen asia. Ulkoiset seikat määrittävät hämmentävän paljon
saamaamme kohtelua ja yhteiskunnallisen aseman saavuttamista. Ulkonäköpaineet
eivät koske vain vammattomia, ne koskettavat myös kehitysvammaisia. Kehitysvammaiset
voivat olla ihan yhtä tietoisia ympäristön asettamista kauneusihanteista ja
odotuksista, kuin kuka tahansa muukin meistä. Kehitysvammaiset nuoret siis
kokevat ulkonäköpaineita todennäköisesti samoista syistä ja samoilla tavoin,
kuin vammattomatkin.
Kehitysvammaisten kokemalla ulkonäköpaineella saattaa olla
taustallaan vielä tuplamoottori; he kohtaavat kaikkia meitäkin koskettavat
sosiaalisen median ja kulttuurin luomat ulkonäköpaineet. Samalla kaupan päälle paineita
luo yhteiskunnan asettamat stigmat, asenteet ja stereotypiat vammaisuudesta. Jo
pelkästään edellä mainittujen yhteiskunnallisten syiden vuoksi, kehitysvammaisuus
voi todella olla melko raskas diagnoosi kantaa. Jokainen meistä voi pohtia
miltä tuntuisi, jos ulkonäkösi ja ulkoiset ominaisuutesi aiheuttaisi ihmisissä
useimmiten pelkoa, inhoa tai sääliä. Ulkonäkösi perusteella tarjoilija
ravintolassa voisi todeta, että et ole “oikea” asiakas ja pyytäisi poistumaan,
kuten edellisessä postauksessa kerrotaan esimerkkinä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto* kertoo sivuillaan, että
usein poikkeavuus ja erilaisuus ovat todennäköisimmät syyt kiusaamiselle. Tältä
kantilta katsottuna tarkoittaa melko epäreiluja lähtökohtia esimerkiksi
kehitysvammaiselle nuorelle, hyvin todennäköisesti hän tulee kiusatuksi ihan
vain ulkoisen olemuksensa vuoksi. Kiusatuksi tuleminen on nuorelle vakava
kehityksellinen riski ja psyykkistä hyvinvointia horjuttava asia. Kehitysvammaisella
nuorella voi elämässään olla usein monia sellaisia asioita, jotka lisäävät riskiä
sairastua mielenterveyden häiriöön ja samalla joskus mielenterveyttä suojaavia
asioita voi vastaavasti olla vain vähän. ** Tämän sekoitussuhteen huomioon
ottaen kiusaamisella voi kertaluonteisenakin tapahtumana olla kauaskantoiset jäljet.
Jo pelkästään poikkeavan ulkonäön vuoksi kiusaaminen on melko varmasti toistuvaa
ja jatkuvaa, joskus läpi elämän.
Useinkaan kehitysvammainen nuori ei voi olla vertailematta
itseään muihin. Heidän kohdallaan vertailu on myös raadollisempaa, koska heidän
kaltaisiaan näkyy medioissa verrattain harvoin ja vielä harvemmin
positiivisessa valossa.
Olisi hienoa joskus elää monimuotoisessa yhteiskunnassa, jossa jokainen saisi olla oma itsensä. Muistetaan, että kehitysvammaiset voivat tuntea samoja tunteita ja epävarmuuksia, kuin kuka tahansa muukin. Raskaiden yhteiskunnan stigmojen ja asenteiden poistaminen ja muokkaaminen kehitysvammaisuuden ympäriltä on ihan meidän jokaisen muutettavissa.
-Henna L-
Mannerheimin
lastensuojeluliitto. https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/kuka-kiusaa-keta-kiusataan/
Mielenterveystalo. Viitattu 26.10.2024.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/kehitysvammaisuus-ja-mielenterveyshairiot


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti