Tervetuloa, toivottavasti mieli on avoin mahdollisesti oppimaan uutta ja haastamaan tarvittaessa omiakin ajatuksia kehitysvammaisuudesta. Tätä blogia pitää kolme ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Laurea-ammattikorkeakoulusta.👋
Kelan vammaisetuustilaston (2021) mukaan vammaisetuuksia saavia suomalaisia oli suomessa 261 500, se on 4,7 % koko väestöstä. Heistä kehitysvammaisia on arviolta noin 50 000 ihmistä. Kaikilla kehitysvammaisilla ei ole kehitysvammadiagnoosia* ja luvut ovat oletetusti vielä isompia, koska kaikki vammaiset eivät ole Kelan etuuksien piirissä**. Vammaiset ovatkin suomen suurin vähemmistöryhmä.
Vammaisilla henkilöillä on valtaväestöön nähden jopa nelinkertainen riski sairastua mielenterveyden ongelmiin. Kehitysvammaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito voi kuitenkin olla ammattilaisillekin haastavaa ja joskus mahdotonta. Kehitysvammainen voi oireilla psyykkisesti myös silloin kun varsinainen syy onkin fyysinen kipu tai muu somaattinen oire; toisaalta psyykkinen oireilu voi aiheuttaa myös vahvoja somaattisia oireita.***
Kehitysvammaisuuden koetaan olevan vammaisuuden diagnooseista se kaikista leimaavin. Kehitysvammaisuus ei ehkä ärsytä ihmisiä yhtä paljon, kuin vaikkapa jonkin muun vamman aiheuttamat vaatimukset esim. ympäristölle, mutta säälityksi tuleminen voikin olla jopa haitallisempaa****.Voiko kehitysvammaisuus siis olla muutakin kuin haasteita ja vaikeuksia? Olisiko kehitysvammaisuus vain ominaisuus aivan niin kuin silmien väri tai ihmisen pituus? Olemmeko me kaikki vammattomat ihmiset valmiita näkemään ihmisen kehitysvamman takana ja ottamaan huomioon ihmisen vahvuudet vai keskitymmekö aina vain niihin haasteisiin?
Jos joskus tulevaisuudessa sääli, suru tai jopa inho eivät olisikaan ne ensimmäiset tunteet, kun tapaa kehitysvammaisen ihmisen. Entä miten reagoit, kun joku kertoo lapsensa olevan kehitysvammainen? Reaktio harvoin on iloinen tai edes neutraali. Usein mieleemme nousee heti ensimmäisenä kaikkia niitä haasteita tai vaikeuksia mitä elämä voi tuoda tullessaan, ehkä jopa pahoittelemme kertojalle tilannetta. Jo näitä edellisiä asioita pohtimalla voimme muuttaa asenteita. Niiden asenteiden muutos toivottavasti vielä joskus auttaisi kaikkia kehitysvammaisia mielen hyvinvoinnissa, itsensä kunnioituksessa ja ehkä estäisi jonkun mieltä sairastumasta.
-Hanna, Miia ja Henna
Lähteet:
*https://verneri.net/yleis/vammaisten-osuus-vaestosta#:~:text=Kelan%20vammaisetuustilaston%20mukaan%20vuonna%202021,on%20ehk%C3%A4%20300%2D350%20tuhatta.
** https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/
*** Eriksson S. Erot, erilaisuus ja elinolot- vammaisten arkielämä ja itsemäärääminen
**** Tawast S.& Leinonen R., Suuri valhe vammaisuudesta. 2024. Helsinki: TammiKuva: Pixabay

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti